Teknologia ja digitaalisuus eivät ole itseisarvollisia.
Yrityksen ei ole mitään syytä edistää kahta edeltävää, jollei niitä kyetä arvottamaan yrityksen liiketoimintaa tukevilla vaikuttimilla. Jotka kyetään mittaamaan nopeasti ja realistisesti.
Digitaalisuudessa on määräävässä painossa yleiset tekemisen tavat, prosessit ja yrityskulttuuri - joka nojaa pitkälti ihmisten muutoskykyyn.
Yrityksen teknologisen osaamisen huomaa kasvaneen usein vasta, kun ymmärrettiin jotain mitä ei oltu aiemmin osattu ymmärtää.
Ratkaisetko digitaalisuudella vain liiketoiminnan toiminnallisia haasteita strategisten sijaan?
Otsikon oivallus on usein siinä, kun on lyhyellä, alle vuoden aikavälillä, investoitu digitaalisuuten, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
Näkyväksi muuttuminen tapahtuu usein vaikkapa, kun verkkokaupassa toistuvasti ratkaistaan strategisen tason sijaan vain toiminnallisia haasteita.
Tuotesuosittelu, markkinointityökalu tai eri järjestelmien integroiminen toisiinsa ovat osia kasvussa, mutta eivät linjaa strategiaa tai luo yritykselle todellista kilpailuetua. Toiminnallisia haasteita ratkaisemisella vain osaoptimoidaan kasvua.
Jos verkkokauppaa lähestytään ensisijaisesti tavoitteella: haluamme saada verkkokaupalla lisää myyntiä - johtaa tämä usein ratkomaan kyseisessä myyntikanavassa toiminnallisia haasteita. Eli suoraviivaisesti: kasvatetaan kävijämäärää, joista toiminnallisuudella x pyritään saamaan entistä useampi kävijä kassalle ja tätä kautta syntyy todennäköisesti enemmän myyntiä.
Toiminnalliset haasteet digitaalisen markkinoinnin saralla näyttäytyvät työkalujen käyttöönottoina, kuitenkin viikkojen kuluessa näiden jääden täysin käyttämättömäksi. Usein ajanpuutteesta ja optimismista johtuen. Syntyy tilanne, jossa erilaisia työkaluja ja tietojärjestelmiä on otettu käyttöön mittava määrä, mutta kukaan ei ole katsonut niiden tehokkuutta tai suhteita toisiinsa. Ts. strateginen linjaamattomuus mahdollistaa rönsyilyn ja toisaalta jos strategiset linjaukset on tehty, voi tässä helposti unohtua kokonaisarkkitehtuurin tarkastelu.
Toisena esimerkkinä nostan vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisen motiivilla "nykyinen ei palvele meidän tarpeita". Todellisuudessa nykyisellä pärjättäisiin auttavasti ja tekoälyllä (AI) tai ohjelmistorobotiikalla (RPA) voitaisiin automatisoida nykyiset manuaaliset työvaiheet muodostamaan tilanne, jossa järjestelmä palvelee vielä pätkän pidempään ilman uuteen investoimista.
Usein suuret hankkeet muodostuvat vuosien piinapenkeiksi, joissa takaisinmaksu vie toisen mokoman. Kaikki kulminoituu päätöksenteon kriteereihin ja mihin sektoreihin päätös todella sidottiin - toisaalta päätettiinkö se todella ottaa strategiseksi hankkeeksi?
Tällöin ratkaistaan asioita taktisesti, ilman strategista määrittelyä.
Toiminnallisten haasteiden ongelma on etteivät ne korjaa liiketoiminnassa vallitsevia virheitä.
Digitaalisuuden saralla toiminnalliset haasteet ovat jääpalat kesäauringossa, ne sulavat. Ratkaisuksi mietitään lisätäänkö jääpaloja vai tyydytäänkö kohtaloon.
Strategia tässä samassa ajatuskulussa taas on kylmäketju, joka takaa jääpalojen saatavuuden, pakastimen toiminnan ja kaupan päälle ennustaa jääpalojen riittävyyttä myös tulevaisuuteen.
Kattotasolla valtaosa yrityksistä ratkaisee edelleen toiminnallisuusvaadetta. Isot yritykset ovat pidemmällä, arkkitehtuurihaasteessa, ja saavat työntövoimaa suuruuden ekonomiasta.
Mielestäni nykypäivässä modernin ja ketterän liikkeenjohdon on keskeistä tehdä strategista määrittelyä riittävästi sen sijaan, että asiat jäävät ainaisesti taktisen tekemisen tavoitteeksi.
Digitaalisuus on viemäri
Digitaalisuus on verrattavissa viemäriin. Kansi on alta ja päältä yhtä siisti kuin edeltävän siivoojan jälki. Sisältä usein likainen ja vaatii painepesurilla ruiskuttelua enemmän kuin kerran kvartaaliin.
Osa tästä kannen alla piilevästä likaisuudesta johtuu digitaalisten työkalujen määrästä.
Vaihtoehtojen laajuus on hurja, joka tekee valinnoista vaikeaa. Päätöstä kun pitäisi aina kyetä peilaamaan analyyttisesti liiketoiminnan tarpeisiin.
Hihavakiolla valmiit ratkaisut sopivat 70% omaan tarpeeseen, mutta jäljelle jäävän 30% sisällä on edelleen yritykselle tärkeitä seikkoja toteutumatta. Toisessa ratkaisussa taas luvut voivat hyvinkin olla toisinpäin. Täysin räätälöidyssä tekemisessä kustannukset voivat helposti karata päättömäksi, kun kaikki pitää maalata tyhjälle kankaalle.
Kompromissit, epätäydellisyyden sietäminen ja päätöksien suhteuttaminen tarpeeseen on paras väylä päästä eteenpäin. Päätös ja eteenpäin on tässä yhteydessä tärkeä sanapari, sillä se konkretisoi asiat näkyväksi ja tuo oppia.
Väärät valinnat opettavat kaikista eniten ja erityisesti teknologia-kontekstissa on väistämätöntä oppia elämään kompromissien ja virheiden kanssa.
Digitaalisen maturiteetin kehittyminen
Digitaalisuus ja teknologia mahdollistaa uudenlaisia liiketoimintamalleja. Tapoja tehostaa oman organisaation tekemistä ja toisaalta tarjota asiakkaalle jotain sellaista mitä ei ole koskaan aiemmin kyetty tarjoamaan.
Mahdollisuuksien luoman vauhtisokeuden myötä on helppo keskittyä tekemään mahdollisimman paljon. Jotta toimien laadun tehokkuus ei jää vaihtelevaksi, on tärkeää resursoida aika- ja raharesurssit oikein.
Teknologian kanssa tehtyjä ratkaisuja pitää todella käyttää, oppia käytöstä ja toistaa oppeja laajasti.
Ihmiset ja oppiminen on pitkälti ainoa keino kehittää organisaation digitaalista maturiteettia.
Keskittyminen kannattaa kiinnittää priorisointiin ja strategisiin valintoihin. Mitä asioita teknologian avulla halutaan ratkaista ja miksi?
Digitaalisuudesta saadaan parhaat tulokset, kun se saatetaan muutoksen keinoin kiinteäksi osaksi ei-teknologisten-ihmisten arkea.
Digitaalisen osaamisen maturiteetti
Digitaalisen maturiteetin kantava ajatus on asettaa yritys jollekin kolmesta aallosta.
Digitaalisen osaamisen ykkösaalto
Tyypillisesti tehostavaa ja digitaalisia työkaluja hyödyntävää. On tunnistettu, että digitaalisuutta voidaan hyödyntää osana arkea ja työtä tehostavissa tehtävissä.
Markkinoinnissa on nähty verkon potentiaali tuoda myyntiä. Jos on verkkokauppa, sitä ei kuitenkaan mittaroida tai ole saatu suoriutumaan odotettujen tavoitteiden mukaisesti.
Usein kumppanivalinnat valittu hintavetoisesti (mahdollisimman halpaa) tai ratkaisemaan vain tietyn toiminnallisuuden tarvetta.
Strateginen rooli hahmottumatta.
Riskit: jumahtaa vallitsevaan tilanteeseen ja jättää asiat paikalleen, jolloin kasvua ei koskaan tapahdu. Hukattuja investointeja, kun ei ole ymmärretty mitä ollaan ostamassa tai säästetty väärässä paikassa.
Tarpeina: ketteryys, rohkeus ja asioista oppiminen.
Ongelmallista on, että kakkosaaltoon pääseminen tarkoittaa etunojaista investointia, ilman varmaa tietoa onnistumisesta.
Digitaalisen osaamisen kakkosaalto
Digitaalisuudesta on muodostunut osa arkista tekemistä, jossa ymmärretään ettei voida elää ilman.
Teknologia ja digitaalisuus nähdään funktio-, toiminto- tai myyntikanavatasolla kasvavassa roolissa.
On tunnistettu kasvumahdollisuuksia aiempaa suuremmalla vauhdilla. Investointeja on ohjattu tähän suuntaan, sillä tehdyt toimet tuottavat myyntiä takaisin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kumppanivalinnoissa vaihtelevuutta. Usein johtuen ykkösaallossa tehdyistä valinnoista törmätään seinään kumppaneiden osaamattomuuden tai tuottamattomuuden kanssa. Tämä synnyttää impulssin hakea parempia kumppaneita, joka samalla saattaa antaa vahvistuksen sisäisen osaamisen kasvattamiselle rekrytoimalla.
Verkkokauppa tai -sivut tuottavat kiitettävää 5-20% osuutta liikevaihdosta. Kattotason strateginen rooli, vaikutus liiketoimintaan ja oma asema arvoketjussa ymmärretään vaihtelevasti.
Mittaroinnin saralla mittareita on paljon, mutta kokonaisnäkymä ja datan yhdisteltävyys voi puuttua. Osassa yrityksen funktioita digitaalinen osaaminen ja mittarointi voi olla vahvaa, mutta tämä ei ole vallitseva totuus koko yritykselle.
Riskit: digitaalisuus jää "kiva lisä bisnekselle" -tasoon, eikä sitä koskaan oteta strategiseen keskiöön ja osaksi päätöksentekoa. Kehittymisen saralla ei ole selkeää suunnitelmaa, jolla nostaa nykyinen taso seuraavalle.
Tarpeina: tärkeä seikka on varmistaa kulttuurin (viestintä, johtaminen, organisaatio) tuki. Jos haetaan aktiivisesti digitaalisuudelle kasvavaa roolia, siitä syntyy jatkuvan muutosjohtamisen tarve.
Organisaatiorakenteen ja osaamisen saralla vaatii kokonaisuuden hahmottamista. Tärkeää on myös synnyttää suunnitelma, jolla digistä tulee oikea työkalu ja apuväline työntekijöiden kuin asiakkaiden arkeen.
Digitaalisen osaamisen kolmosaalto
Digitaalisuus on osana koko yrityksen strategisia valintoja.
Se toimii tapana lähestyä asioita ja tehdä työtä mahdollisimman tehokkaasti. Tähän sisältyy myös jatkuva kyseenalaistaminen siitä kuinka yritys toimii, mitä se tekee ja ketä se palvelee.
On tunnistettu omat kyvyt hyödyntää digitaalisuutta kilpailuetuna tai erikoistumisena.
Tarjoaa yritykselle mahdollisuuden peilata liiketoimintapäätöksiä ja projekteja omaa teknologia-arkkitehtuuria sekä laadullista ja määrällistä dataa vasten.
Analytiikalla johdetaan ja datasta ymmärretään mikä on käyttökelpoista oman toiminnan tueksi. Dataa hyödynnetään läpileikkaavasti päätöksenteossa ja lukuja seurataan oppimisen tukena.
Kehityshankkeet käynnistetään nopeasti, näistä kerätään opit talteen ja joko jatkokehitetään tai haudataan pikaisesti.
Kulttuurillisesti enemmistö työntekijöistä edustaa digitaalista ajattelua, jossa ymmärretään muutoksen väistämättömyys ja siihen suhtaudutaan neutraalin positiivisesti.
Arjessa hyödynnetään jatkuvasti digitaalisia työkaluja ilman suuria oppimisvaateita.
Hamutaan digitaalista kasvua oikeasti ja se nähdään keinona luoda uutta tulovirtaa, mutta samalla ratkaisee asiakkaan tarpeita ja antaa jatkuvasti parempia asiakaskokemuksia.
Riskit: Ajaudutaan lähestymään digitaalisuutta liian itseisarvollisesti, jonka myötä moni oikean elämän lainalaisuus voi jäädä huomioimatta. Ajaudutaan tekemään asioista tahattomasti ylivaikeita, eikä osata nähdä metsää puilta
Tarpeina: Kolmostasolla yleisesti digitaalisuus on keihäänkärki, joka luo kilpailuedun ja mahdollistaa yritykselle luovia keinoja kasvaa. Puhtaasti digitaalisten yritysten saralla ollaan usein lähellä globaalin raadollista kilpajuoksua. Liikkumattomuus tai hitaus kostautuu, sillä pelikentälle juoksee jatkuvasti lukemattomia kilpailijoita.
Digitaalisuus alistuu aina ihmisille
Digitaalisuuden kanssa on helppo sortua laiskaan ajatteluun ja nähdä sen olevan itseisarvo ja hopealuoti, joka tulee ratkaisemaan kaiken.
Usein käyttöönoton halpuus tulee osittain maksettavaksi myöhemmässä vaiheessa, vaikkapa juuri ihmisten käytöksen muuttamisessa tai johtamisen ongelmissa.
Digitaalisuus alistuu aina ihmisille, sillä se on ainostaan työkalu ja juuri niin hyvä kuin se kulloisenkin käyttäjän käsissä on.
Digitaalisten askeleiden ottamisessa on kolme tärkeää seikkaa:
- Tunnista tehottomuus ja digitaalisuuden mahdollisuudet
- Päätä hakeutua aktiivisesti kohti digitaalisempaa tulevaisuutta
- Varmista päätettyjen projektien ja toimenpiteiden ajautuminen oikeasti osaksi arkea
Vasta näiden kolmen kohdan jälkeen digistä voi tulla ratkaiseva väline yritykselle.
