Vatsanpohjassani tuntuu epämieluisa nälän polte. Jos tilaa kanssani jakaisi joku jolle kiukutella, sen tekisin varmasti. Kärsimättömyys ei ole nälkäisen hyveitä, sillä tiedän mitä halusin ja mitä on odotettavissa. Ruokaa, jonka haluan nopeasti.
Näin ensimmäisen maailman etuoikeutettu lähestyy nykyisin ruokailuaan kotona. Oman tekemisen laiskistuessa on Woltista ja Foodorasta tullut aktiivinen vaihtoehto noutoruoalle tai kotona kokkaamiselle.
Tein ensimmäisen Wolt -tilaukseni huhtikuussa 2015, kun palvelu julkaistiin. Suhelsin elämäni ensimmäistä kertaa Subway -patongin tiskiltä noutamista vaille valmiiksi. Maksu meni (minulta ja Subwaylta), noudin tiskiltä ja mietin, että tsadaa kuinka helppoa.
Wolt on ravintolaruoan teknologiayhtiö tai ruokalähettipalvelu, joka pitää sisällään isomman ilmiön nimeltään alustatalous.
Wolt edustaa alustatalouden haittoja, eli monopoliasemaa
Woltin osalta alustatalouden näkökulmat syntyvät yrityksen kokoluokan ja asetelman synnyttämästä monopoliasemasta.
Isossa kuvassa alusta perustuu resurssille, jossa alustalla oleva yritys (palveluntarjoaja, eli ravintola) maksaa merkittävää komissiota alustan tuottamasta tilausvirrasta ja siitä, että heidät voidaan löytää palvelusta.
Alusta on kuitenkin yhtälailla yritys, jonka markkinapaikka palvelee kolmea tahoa:
- ensisijaisesti asiakasta
- toissijaisesti yritystä, joka etsii asiakasta
- kolmanneksi näiden sivutuotteena tarjotaan työtä ja hyödynnetään työvoimaa, joka varmistaa tuotteen ja asiakkaan kohtaamisen
Jo itsessään tämä kolmitahoisuus kertoo alustatalousmallin moniulotteisuudesta. Tälle liiketoimintamallille ei istu kannattava kasvu tai pyrkimys tehdä liikkeitä hitaasti.
Alustatalous muuttaa valtarakenteita ja synnyttää sivutuotteena olosuhteita, joissa osa niin yrityksistä kuin työn tekijöistä voi jäädä loukkuun alustan muodostamaan rakenteeseen.
Yhteiskunnallisen silmän alla
Alustatalouden haittapuolina mainitaan usein työntekijöiden roolittuminen yrittäjän asemaan, ilman työntekijän oikeuksia. Woltin tapauksessa puhutaan ruokalähettien roolista, joita Wolt kertoo työllistävänsä yli 60 000. Suomessa lukumäärä on noin 4000.
Verrokiksi Suomen suurimmalla työllistäjällä S-ryhmällä on hieman vajaa 39 000 työntekijää.
Koska Woltin ruokalähetit eivät ole palkkasuhteessa, ovat he yrittäjiä - kunnes toisin todetaan.
Saako Wolt-kuski palkkaa vai sittenkin työtuloa?
Yrittäjän lyhyen matematiikan laskukaava menee niin, että bruttotulot kerrotaan 0,65 kertoimella, jotta saa tietoonsa nettopalkan. Wolt kertoo lähettiensä keskipalkan olleen 2021 kesäkuussa 15,69€ / h, joka tarkoittaisi ylläolevalla kaavalla nettoeuroissa n. 10 euroa per tehty työtunti.
Lähettien osalta viitataan usein vapaaseen valintaan ja itsenäisyyteen, jossa lähetti voi päättää milloin tekee työnsä tai jättää tekemättä. Koska kyseessä ei ole työsuhde vaan yrittäjämalli, tämä jättää lähetit ilman palkansaajan saamaa turvaverkkoa.
Ongelma on kansallinen ja koskettaa kaikkia suomalaisia yksinyrittäjiä joiden ansiotaso ei riitä ylittämään keskipalkkaa.
Ovatko he yleensäkään YEL -vakuutettuja, ja onko YEL -työtulo asetettu riittävälle tasolle? Jos jotain sattuu, ovatko he vapaaehtoisesti vakuutettuja? Ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, kuka kantaa kustannukset jos yrittäjälle sattuu jotain ja rahallinen turva ei riitä kattamaan elämistä?
Osoitus yrittäjäaseman heikkoudesta on, että jos heille jotain sattuu, joutuu valtio kantamaan kustannukset. Hyvinvointiyhteiskunnassa tämä kuuluu rakenteisiin.
Onko ongelma siis todella Wolt vai Suomen lainsäädäntö ja yleinen lähestyminen yrittäjyyteen? Ongelmallinen kysymys. Suomessa yrittäjän turva on monella tapaa heikompi kuin palkansaajan, erityisesti sen vuoksi että sosiaaliturva on omissa käsissä. Palkansaajalla työnantaja kantaa valtaosin tätä riskiä.
Onko Wolt työnantaja vai ainoastaan alusta yrittäjille? Työllistääkö vaiko eikö?
Wolt joutuu käymään jatkuvaa keskustelua omasta roolistaan. Ovatko he työnantaja vaiko alusta yrittäjille, jossa mukaillaan työsuhteen elementtejä?
Vastavuoroista keskustelua on herättänyt Justice 4 Couriers -kampanja, jonka tarkoitus on parantaa alustataloudessa työskentelevien ruokälähettien työoloja ja -ehtoja.
Woltille puolustusasemien kaivaminen ja lobbaus on väistämätön asia.
Tämän kirjoituksen pohjaksi olen pyrkinyt löytämään Woltin (ja erityisesti toimittajataustaisen ja yhden Woltin perustajan Juhani Mykkäsen) kommentointia monessa kanavassa, kuten vaikkapa PAM:in verkkosivuilla seuraavasti:
Mykkänen totesi, että Wolt on ay-liikkeen tavoin "jännän äärellä", kun se toimii uuden palvelun ja uusien työmuotojen tarjoajana.
"Opettelemme vasta, miten alustataloudessa rakennetaan yritys, joka kannattelee itsensä ilman riskisijoittajien rahoitusta."
Mykkänen kertoo, että lähetit saavat palkan sijaan työkorvausta ja heiltä puuttuu tiettyjä työsuhteisen oikeuksia.
Kesäkuussa 2021 Taloustutkimuksen toimesta selvitettiin Wolt -lähettien ajatuksia omasta työstään. Wolt pyrkii purkamaan tilannetta keräämällä määrällistä ja laadullista dataa. Toisaalta perustellakseen omaa asemaansa ja tuodakseen (myötä)vaikuttavan tiedon osaksi julkista päätöksentekoa.
Tutkimuksen osalta muutaman korostettu huomio:
- 67% läheteistä on tyytyväinen työhönsä = palvelee keikkatalouden kannalta oikeita ihmisiä
- 11% läheteistä on tyytymättömiä tuloihinsa = ovat todennäköisesti joutuneet keikkatalouden ikeeseen, eli tulot eivät riitä omiin menoihin ja saattavat olla haastavassa paikassa työllistymisensä saralla
- 19% Wolt -läheteistä ovat lähetteinä koska eivät saa töitä muualta = keikkatalouden ikeessä
- 25% valitsisi työsuhteen yrittäjyyden sijaan = joka toisi heille oikeusturvaa ja palkansaajan täyden turvan, mutta veisi työmahdollisuuksia
- Toisaalta taas 81% läheteistä oli tekemässä työtä omasta tahdostaan
- 41% ei saa tuloja muualta
Wolt 2021-06-23 read
Heinäkuussa 2021 PAM ilmoitti vievänsä Woltin oikeuteen ruokalähettien työsuhdenäkökulmaa koskien. Tavoitteenaan saada tästä ennakkopäätös ruokalähettien työsuhteen muodosta, joka toteutuessaan olisi juridisesti sitova Woltille ja Foodoralle.
Elokuussa 2021 taistoon tuli näkökulma Helsingin hallinto-oikeuden tuomioistuimesta. Päätöksen perusteella Wolt -kuski ei ollut työsuhteessa, vaan teki työtä yrittäjänä, jonka vuoksi ansaitut arvonlisäverot olivat tilitettävä verottajalle. Edeltävän ohella kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Elinkeinoministeriön alainen työneuvosto ovat linjanneet ruokalähetit työsuhteeseen.
Vaikka valtaosa läheteistä onkin vapaaehtoisesti Woltin palveluksessa, koen silti vahvaa myötätuntoa heitä kohtaan. Jokaisen Wolt -tilaukseni saapuessa oven taakse, on tarve kiittää työstä suhteessa enemmän kuin lähikaupan myyjää tai kahvilatyöntekijää.
Häpeän tätä ajatusta päässäni, mutta silti se siellä on.
Keikkatalous - uuden työn mallit
Keikkatalous on kasvanut alustojen myötä. Keikkataloutta voisi kuvata olosuhteella, jossa ihmiset tekevät satunnaista keikkaa, satunnaisilla mahdollisuuksilla.
Nollatuntisopimukset ovat mukailleet tätä samaista rakennetta aiemmin, mutta alustataloudessa palkkasuhteen sijaan tekijä on pääsääntöisesti itsenäinen yrittäjä.
Ilman alustoja, valtaosaa näistä työmahdollisuuksista ei syntyisi.
Niiden sivutuotteena syntyy kuitenkin kitkaa ja ristiriitoja. Jos keikkatalouden yrittäjät siirretään työntekijöiksi, hukkaa se välittömästi tuhansia työmahdollisuuksia, sillä alustan toiminta- ja kustannusrakenne muuttuu.
Yleinen näkökulma työntekijäsuhteen puolesta perustuu ajatukseen, että jollei yritys voi työllistää työntekijöinä, silloin liiketoimintastrategia ei ole sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Tässä on suora yhteys alustojen rahoituspohjaan ja siihen mitä muutoksia nämä aiheuttavat yhteiskunnallisesti.
Keikkatalouden perusrakenteeseen sisältyy vapaus tehdä töitä silloin kun tahtoo, mutta sen muoto soveltuu yleisemmin täydentäväksi tai osa-aikaiseksi työksi. Ongelmakohdat syntyvät kahdessa tilanteessa:
- silloin kun joku rakentaa täysipäiväistä elantoaan alustan varaan täysin
- jos tekijälle sattuu jotain, jolloin korvauskysymykset nousevat keskusteluun
Ongelmatilanteissa tullaan siis oikeusturvakeskusteluihin ja siihen onko oikein, että yhteiskunta joutuu kantamaan näissä tilanteissa kustannukset alustataloustoimijan sijaan?
Keikkataloudessa töitä tekevät ovat usein itse hakeutuneet tekemään työtä alustan kautta. Eli palkkasuhteen pakottavat elementit eivät vastavuoroisesti sido heitä kiinni näihin rakenteisiin.
Keikkatalouden ongelmakohtia ovat ansiotasojen riittävyys, yleinen työntekijä - yrittäjä -näkökulma, yksilön oikeusturva ja toisaalta lainsäätäjän hitaus ja kyvyttömyys saada aiheesta konsensusta.
Woltin suurimmat positiiviset vaikutukset ovat työpaikat ja verotulot
Upright -yhtiö mittaa Euroopan eniten rahoitusta keränneiden kasvuyritysten nettovaikutusta.
Heidän analyysin mukaan Woltin osalta suurimmat positiiviset vaikutukset ovat yhteiskunnallisia, painottuen työpaikkoihin ja verotuloihin. Tässä tapauksessa koko arvoketjua tulkittaessa Uprightin mukaan Wolt vaikuttaa positiivisesti ravintola-alan menekkiin ja työpaikkojen säilymiseen.
Muilta osin vaikutukset olivat miinusmerkkisiä niin tiedon, terveyden kuin ympäristön saralla.
Woltin suurimmat haittavaikutukset olivat epäterveellisen ruoan syömisen lisääntyminen. Eli asiakkaille McDonalds on salaattibaaria houkuttelevampi. Matalan kustannuksen kotiinkuljetus pienentää kynnystä syödä huonosti, kun liikkumisen ja oman ajan voi vaihtaa halpaan toimitusmaksuun.
Elina Lappalainen HS
Woltin komissio ravintoloille on yksipuolinen päätös, jonka alustapeluri voi tehdä
Ravintolayrityksien saralla kritiikkiä on tullut Woltin komissiomallista, jonka kerrotaan olevan 30% suuruudessa per tilaus.
Yksi Woltin edellytyksistä on ollut, että yrityksen pitää hinnoitella ruokansa samalle tasolle kuin ravintolassa. Wolt vaikuttaa siis väistämättä katteeseen, kun vaihtoehtoisesti ravintolasta myydyt annokset tuottavat huomattavasti parempaa katetta.
Wolt perustelee kulmaa lisääntyneillä asiakastilauksilla joissa kerrotaan 91% heidän kautta tehdyistä tilauksista olevan lisämyyntiä ravintoloille, kertoen myös seuraavaa:
Keskimääräinen Wolt-ravintola Suomessa myy vuodessa Woltin kautta noin 100 000 eurolla, josta noin 90 000 euroa on sellaista lisämyyntiä, jota ravintola ei saisi ilman Woltia.
Ravintolayrittäjät vastaavat taas sillä, että lisääntyneet tilaukset eivät jätä komission jälkeen katetta.
Kysymyksenä on myös se paljonko Wolt kannibalisoi jo olemassaolevan asiakaskunnan ostoja? Eli mikä määrä jo voitettuja asiakkaita kulkee "ylimääräisen" komission läpi heikentäen katetta.
Käytännössä jokainen ennen Woltia päätetty ruokatilaus, jossa ruokatilaus tehdään Woltilla, on pois ravintolan katteesta. Toisaalta kysymys on Woltin hyötyjen kulmasta siitä kuinka paljon se rakentaa ravintolan brändiä, tuo uutta asiakaskuntaa ja lisääntyneitä tilauksia.
Kolmas vaikuttava tekijä ravintoloille on oman liiketoiminnan kassavirta ja kulurakenne. Mitä tehokkaammin ostot, ruoan valmistus ja yleinen tekeminen toimii - sitä paremmat alttiudet yrityksellä on saada riittävää katetta ja hyötyä alustan tarjoamista mahdollisuuksista.
Kimmo Lehto
Kotipizza Groupin aiempi toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Tommi Tervanen kuvasi tilannetta LinkedInissä seuraavasti:
[Ruoan kotiinkuljetus] on mahdollista koska emme käytä kolmannen osapuolen alustoja kuten Wolt tai Foodora toiminnassamme. Alustatalouden mukanaantuomat ruuanvälitysyhtiöt ovat erinomaisia palveluita kuluttajille, mutta syövät arvoketjunsa alkupään (supply/restaurants) kuoliaaksi.
Toki 30 000 tuhatta ravintolaa tai kauppakumppania Woltille ei voi olla täysin väärässä sen suhteen, onko palvelu kiinnostava ja monelle edellytys nykypäiväisessä toimintamallissa.
Woltilla on valtaa ja tavallaan he ovat syyllisiä myös pienen ravintolan ahdinkoon.
Samalla vika ei kuitenkaan ole yksin Woltissa.
Aiemmin mainitsemani kolmen osapuolen huomioiminen aiheuttaa kitkaa kasvussa, jonka vuoksi Wolt väistämättä pyllistää jatkuvasti jollekin palvellessaan toista.
Pitäiskö woltittaa vähä safkaa tänään?
Woltista on tullut synonyymi monen asian kotiinkuljettamiselle ja toisaalta sitä yritys on selkeästi pyrkinyt tekemään. Niin tavaran kuin elintarvikkeiden saralla, tuodessaan lisäksi omat ruokakauppansa (dark store) käyttäjien ulottuville.
Hyvin kulkeutuy Alepan valikoima flunssaisen kaupunkilaisen ovelle.
Wolttaaminen tai Woltittaminen on muodostunut jo kirjalliseen ilmaisuun verbinä. Rap-yhtye Gasellien Imus -kappaleessa räpätään "voisin Woltittaa vähä safkaa tähä".
Tämä woltittaminen aiheuttaa arkipäivän kaupunkikuvassa samankaltaista ongelmaa kuin sähköpotkulaudat.
Wolt -kuskit dominoivat jalkakäytäviä ja pysäköivät autot ongelmallisesti pyrkiessään tehostamaan omaa tuottoaan, eli viemään ruokaa mahdollisimman vauhdikkaasti odottaville asiakkaille.
Pienen suuria ongelmia - kuitenkin riittäviä niiden noteeraamiseen.
Sijoittajarahan vaikutus markkinarakenteisiin
Sylkirauhaseni käydessä kierroksilla, odotan Vietnamilaisen Lie Mi -ravintolan tekemää Shanghai Taco -annosta saapuvaksi. Kokemuksessa Wolt -lähetin nopeudella on merkittävä vaikutus. Ainakin nälkäisenä.
Kuluttajan roolissa, olen voittaja. En voi edelleenkään olla ajattelematta tämän sisälle linkittyviä moraalisia vääryyksiä.
Kuvastavaa on, että Wolt puhuu läheteistä ja kansankielellä ihmiset puhuvat Wolt -kuskeista. Mielessäni kuskissa on sävy, joka puhuu enemmän palkkasuhteen ja työsuorituksen näkökulmaa. Ruokalähetin ollessa siivotumpi versio edeltävästä - sävyltään soveltuvampi positiivisempaan sentimenttiin kuin kuski.
Talouslähtöisesti olen miettinyt Woltin kannattavuutta. Eli yksinkertaisesti tilauksen yksikkökustannusta. Murretaanko markkinaa tehden jatkuvasti tappiota joka tilauksesta vai tekeekö se sitä kannattavasti?
Toimitusjohtaja Miki Kuusi on kertonut Helsingin Sanomille 2017 Suomen olevan kannattava:
”30 euron tilauksesta jää 1–2 euroa lähettien palkkioiden jälkeen”, Kuusi kertoo.
Tässä herää kysymys millä kannattavuus määritellään, miten se suhteutuu eri markkinoilla ja missä tilanne nykyhetkessä vaikkapa Suomen 23 kaupungin kanssa on?
Yhteiskunnallinen vaikutus määräytyy suoraan sen mukaisesti, onko Wolt kannattava tilaustasolla. Jos ei, tapahtuu markkinan rakenteellista rikkomista sijoittajarahalla.
Lähetin, eli nykyisen yrittäjän, kustannus on olennainen tässä yhtälössä. Nykyrakenteessa riskiä ja vastuuta ulkoistetaan lähetille, joka tarkoittaa sitä, että jos Wolt toimisi työnantajaroolissa, olisi yksikkökustannus kalliimpi. Kiinteät ja määritetyt työvuorot ja työsuhteet synnyttävät väistämättä hukkaa. Tämä taas hukkaa tehokkuutta, jota lähetti kantaa nyt yksin yrittäjävastuullaan.
Toisaalta vaikkapa Freska on lähtenyt ensiksi toimimaan Woltin kaltaisella periaatteella, jossa siivoustyötä tarjotaan työntekijämäisillä suhteilla, mutta kuitenkin kevytyrittäjävetoisesti tai yrittäjäsuhteessa. Sittemmin ilmeisesti siirtyneet työnantajarooliin.
Alusta(yritykse)t vievät vallanpitäjällä olevaa valtaa
Työneuvosto antoi lokakuussa 2020 linjauksen, jossa ruokalähetit ovat yrittäjyyden sijaan työsuhteeseen rinnastettavia työntekijöitä.
Aapo Parviainen
Aluehallintoviraston kanta oli kesäkuussa 2021, että Woltin lähettien tekemistä työtunneista tulisi pitää tuntikirjanpitoa, joka viittaa siihen että AVI:n lähestyminen työn tekemiseen on verrannainen palkkasuhteeseen.
Woltin oma vastine oli, että Verottaja, Ulosottovirasto ja Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ovat ottaneet kantaa yrittäjämuotoisen työn puolesta.
Regulointi ja lainsäätäjä seuraa aina vallitsevaa maailmaa perässä. Suurimmat kysymykset globaalisti tulevat olemaan, miten alustatalouden pelureita reguloidaan lainsäädännöllä.
Alustat muuttavat rakenteita ja se on lainsäädännöllisesti vaikeaa - kuinka paljon rakenteet saavat muuttua ilman, että valtasuhde muuttuu?
Lainsäätäjän tekojen lopputuloksena on mahdollista, että alustatalousyritysten kehitys hidastuu. Erityisesti jos lainsäätäjä päättää siirtää alustalla työskentelevät työnantajavastuun alle.
Keikkatalous on lainsäätäjän päätösten kanssa yhtälailla valuvikainen. Se tuottaa mahdollisuuksia, mutta ilman heitä, myös työmahdollisuudet pienenevät. Työnantajavastuulla alustojen kasvu hidastuu ja kuluttajien hinnat kallistuvat.
Vuoden 2021 lainsäätäjän pyrkimyksiä työvoittoihin alustatalouden rajoitusten saralla on ollut tammikuinen Uber & Lyft versus California -episodi, jossa oikeudessa pyrittiin saamaan kuskit rinnastettua työntekijöiksi. Oikeita työvoittoja oli helmikuussa Britannian korkeimman oikeuden päätös, jossa Uberin kuljettajat ovat työntekijöitä, eivätkä itsenäisiä yrittäjiä.
Jokainen alusta, joka tarjoaa mahdollisuuden osaamisen tai tekemisen muuttamisesta rahaksi, synnyttää ristiriitaa perinteisesti mielletyn työn näkökulmasta.
Uber, Airbnb, Amazon, Facebook, Google. Kaikki ovat saaneet oman osuutensa lainsäätäjän tarpeesta rajata vauhdilla kasvavia alustayrityksiä. Tässä on luonnollisesti mukana kysymys, kenelle valta tulevaisuudessa siirtyy. Markkinat vääristyvät väistämättä, kun yrityksiin sijoitetut rahoitukset ovat suurempia kuin monen valtion budjetit.
Sillä rahalla ja vallalla voi tehdä hyvää, mutta myös huonoa.
Rahaa on, mutta mitä jos sitä on liikaa?
Rahaa on, takaan sen lauloi Fredi Kolmatta Linjaa Takaisin -kappaleessaan. Tilaan itselleni sushilounaan, alle kahden kilometrin päästä kotoani. Ilmaiseksi, kotiovelle, hintaan 13,50€. En voi olla miettimättä, että kuka tämän toimituksen maksaa ja keneltä raha tähän otetaan?
Alustatalouden ongelma ei itsessään ole rahoitus, vaan sen tapa vääristää markkinoiden käyttäytymistä - eli sitä, että satojen miljoonien investoinneilla on mahdollista pyörittää kannattamatonta liiketoimintaa pitkään, joka vääristää kilpailua.
Yhtälailla riskirahoitus, kuin yritystuet, ovat kiistanalaisia paljonko ne todella auttavat yritystä kasvamaan ja ovatko ne itseasiassa vain yritysten tulonsiirtoa.
Kuluttajan tiliotteelle kertyvien Wolt -veloitusten lisäksi pitää kuitenkin muistaa, että Wolt on suomalaisessa mittakaavassa älyttömän kokoinen menestystarina jo pelkästään rahoituspohjansa takia.
Kerättyjen rahoituskierrosten tavoitteena on investoida raha takaisin yritykseen ja kasvattaa sen kokoluokkaa aiempaa nopeammalla vauhdilla. Päästä palvelemaan aiemmin kuvattua kolmitahoa entistä paremmin, pitäen huolta asiakasmäärien kasvusta.
Kokonaisuudessaan Wolt on haalinut rahoitusta kokoon yli 700 miljoonaa euroa. Nämä rahoitukset ovat olleet startup-henkiselle riskirahoitukselle tyypillisiä ja jakautuneet seuraavasti:
- 2015: 2,5 miljoonaa euroa, ns. siemenrahoituksena
- 2016: 10 miljoonaa euroa, ns. A-kierroksena (EQT Ventures)
- 2018: 27 miljoonaa euroa, ns. B-kierroksena (83North)
- 2019: 115 miljoonaa euroa, ns. C-kierroksena (ICONIQ Capital & Highland Europe)
- 2020: 100 miljoonaa euroa (aiemmilta sijoittajilta ja Goldman Sachs Growth Equityltä ja Lukasz Gadowskilta).
- 2021: 440 miljoonaa euroa (ICONIQ Growth, Tiger Capilta ja Goldman Sachs Growth Equity)
Woltin rahoituksen mittakaavaa kuvaa se, että viimeisin 2021 vuoden rahoituskierros on ollut Suomessa kaikkien aikojen suurin. Tätä seuraava on ollut Nokian lisensointiliiketoiminnan HMD Globalin kierros vuodelta 2020 yli puolet pienemmällä 195 miljoonalla eurolla.
Woltin matka maailmalle
Rahoituspohjan turvin Wolt on laajentunut kehittymättömien maiden ja kaupunkien kautta.
Askellus on ollut mielenkiintoinen, sillä se on aloitettu Suomessa, joka jo itsessään on harvoin yksisarvisten yritysten (yli miljardin dollarin arvoinen yritys) ensimmäinen markkina.
Vuosien 2016 - 2021 aikana markkinoita on avattu ensiksi Suomeen ja tämän jälkeen harvinaisempiin kohdemaihin kuten Kroatia, Tsekki, Norja, Israel, Serbia, Kreikka, Azerbaidžan ja Slovenia. Vasta 2021 vuonna on avautunut suurempia markkinoita kuten Japani ja Saksa.
Askellus on ollut looginen. Näiden pienempien markkinoiden pitkät välimatkat, suljetut kielialueet ja siten haastavat kasvuvauhdit - ovat toimineet Woltille hyvänä testipenkkinä. Jos toiminta saadaan rakennettua kaupallisesti kasaan näissä, onnistuu se muuallakin.
Alustatalouden pohjalla on älyttömän kokoinen lompakko
Hesari kuvasi Woltia artikkelissaan "ravintolaruoan teknologiayhtiöksi". Teknologia on keskeinen termi alustatalouden eepoksessa.
Se edustaa arvoketjun siirtymistä, jossa aiemmin perinteinen liiketoimintamalli rikotaan helpottamalla kuluttajan elämää. Toisaalta helpotuksesta syntyy tilanne, jossa helpottava taho tekee siitä itselleen rahastamisen välineen, eli liiketoiminnan.
Uusien liiketoimintamallien syntyessä, ovat sivulliset vauriot väistämättömiä. Markkinataloudessa syntyy siis poikkeuksetta osapuolia, jotka kärsivät toisten kukoistaessa.
Allaoleva kommentti Woltia koskevasta keskustelusta kertoo risteävistä näkökulmista paljon:
Ymmärrän et jengi haluaa ajatella woltista hyvää, mut se on riisto firma. Joka ratsastaa pienyrittäjillä ja nuorilla työntekijöillä
Alustojen suuruus ja suuruuden ekonomia muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita, kun perinteiset valtiolliset tai hierarkiset auktoriteetit eivät omaa enää entistä valtaansa.
Globaalissa keskustelussa on ollut näkökulmia, jossa alustatalouden ja digitaalisen kapitalismin kautta rikastuneet puoltavat perustuloa. Tämän taustalla on tiedostaminen digitalisaation vaikutuksista ihmisiin, jossa luvassa on väistämätöntä työttömyyttä ja kyvyttömyyttä pärjätä teollistumisen neljännen aallon tai digitaalisen vallankumouksen kanssa.
Wolt on Suomessa hurjan suuri, maailmalla pieni
Woltilla on tällä hetkellä haussa lähettien lisäksi työntekijöitä pelkästään 354 työtehtävään yli 45 eri sijainnissa. Mittakaavassaan Wolt palvelee 23 maassa ja 129 kaupungissa. Asiakasmäärän kerrotaan olevan yli 10 miljoonaa.
Koko maailman kokoluokkaa ajatellen, Wolt on kuitenkin pieni. Woltin liikevaihto vuonna 2020 oli 280 miljoonaa euroa.
Seuraava verrokki on Delivery Hero, joka Suomessa edustaa Woltin välitöntä kilpailijaa Foodora -brändin alla. Globaalilla mittakaavalla Delivery Hero vaihtaa 1,4 miljardia euroa ja on kaikkea muuta kuin pelkästään Foodora. Kyseisen yrityksen alta löytyy useita brändejä, kuten Foodpanda, Talabat, Yemeksepeti, Mjam, donesi, efood ja pauza - vain muutamia mainitakseni.
Foodoran (Delivery Hero Finland Oy) liikevaihto 2021 vuodelta nousi yli 175 miljoonaan (aiemmasta 102 miljoonasta) euroon, joten hekin kirittävät kotimarkkinalla Woltin asemaa selkeästi.
Silti Delivery Heroakin ajatellen on olemassa edelleen mittakaavaa suurempaa. Uber (Eats).
Uberin liiketoimintaponnistus Uber Eats tuottaa merkittävää 4,8 miljardin dollarin liikevaihtoa. Uberin rahoituspohjan ollessa enemmän kuin mittava, on se myös peluri jolla on mahdollisuus tehdä ruokatoimituksesta suurta, sillä palvelu toimii yli 6000 kaupungissa palvellen yli 600 000 ravintolaa.
Doordash & Wolt
Woltin puhuttiin pitkään valmistelevan listautumista pörssiin. Perustaja Miki Kuusen mukaan tätä ei tehty kiireellä, vaan listautuminen voisi tapahtua aikaisintaan keväällä 2022.
2021 vuoden marraskuussa julkaistiin DoorDash -pörssiyhtiön ostavan Woltin osakseen. Yrityskauppa toteutui kesäkuussa 2022. Arvostus sidottiin DoorDashin osakkeen arvoon, jonka kurssilaskun myötä alkuperäisestä ilmoituksesta toteutuneeseen hetkeen, arvostus oli laskenut merkittävästi: 206 dollarista 77 dollariin osakkeelta. Tänään päivityskierroksella tammikuussa 2023, arvo on 60 dollarissa.
Wolt siis listautui, joskin osana isompaa ja ei puhtaasti omalla brändillään.
Aiemmat rahoituskierrokset synnyttivät tarinoita, joissa osa omistuksesta rahoitti itsensä ulos Woltin tarinasta. DoorDash -kaupan kautta odotuksena oli, että omistajat ja erityisesti em. +700 miljoonaa investoineet instituutiot tahtovat sijoittamilleen rahoille tuoton.
Kaupan myötä oletus on väistämättömästä yrityskulttuurin, johtamismallien ja rakenteiden muutoksesta. Kvartaalitalous on jokaiselle listautujalle jo tuttu oletus, mutta se miten tämä suuri vaikuttaa pieneen on aina mysteeri. Uudet osakkeenomistajat, Doordashin kautta välilliset sellaiset, oletettavasti arvottavat erilaisia seikkoja kuin vastuullisuutta ja hyväntahtoista johtamista.
Ongelma ei ole yksin Wolt, ongelma on alustatalous
Alustatalouden ratkaisuissa on edelleen epäselvää mihin suuntaan ne markkinarakenteita muovaavat.
Kun asiat ovat osana arkipäivää, ne ovat yleensä tulleet elämään hiipien. Myös niiden rooli ja vaikutus. Kun applikaatio on kiinteä osa ihmisten arkea - on tällä vaikutusvaltaa siihen mitä yritys ympärilleen synnyttää.
Alustatalouden ja suureksi kasvamisen myötä tulevat lisäksi ne tarinat joissa niin tekijöiden kuin yrityksien liiketoiminta perustuu liikaa alustan tuomiin mahdollisuuksiin.
Tällöin aluerajausten muutos Tripadvisorissa kaataa hotelleja, Amazonin algoritmimuutokset hakutuloksissa vie liiketoiminnalta pohjan tai ravintolaruoan teknologiayhtiön komissiomallilla 570 000 euron myynti ei ole ravintolalle kannattavaa.
Alustatalous on markkinataloutta. Sitä vain vääristää olennaisesti sen tuoma suuruuden ekonomia, joka parhaimmillaan mahdollistaa - pahimmillaan lopettaa.
Alustatalous on valtaa, jossa kysymys on miten markkinoille pumpattu raha muuttaa koko markkinatalousrakenteita. Ongelma ei suoranaisesti ole markkinalla oleva raha - ongelma on markkinalla olevan rahan vaikutus ja asetelmien muuttuminen.
Se vääristää kuluttajien kykyä hahmottaa asioiden oikeaa hintatasoa tehden elämästä samalla helpompaa poistaen kitkaa. Kysymys onkin, minkälaisia riippuvuussuhteita alustatalouden yritykset luovat ja jos ne kaatuvat, mitä tapahtuu? Kenen vastuulle jää korjata potti ja siivota jäljet?
Nykyhetkessä teknokuplan puhjetessa, on mahdollisuus nähdä mitä huuhtovien aaltojen jälkeen jää jäljelle ja mihin hintaan.
