Tieto on valtaa

Yksinyrittäjällä oman identiteetin hahmottaminen pyörii mielessä tavallista useammin. Kun myyt omalla nimellä, omaa osaamistasi - sitä ajatukset taittaa helposti aallonpohjiin, joissa kysyy itseltään mitä todella osaa ja miten nykyhetkeen oikein päätyikään.

Koko "urapolkuni" on ollut olosuhteiden tuottamia sattumuksia sekä bittivirtaan hukkumista, jossa nämä yhdessä lähtivät vähän kuin vahingossa kasvamaan korkoa korolle.

Askelluksen juuret juontavat lapsuudesta, kodista ja yrittäjäperheestä opittuun tapaan lähestyä maailmaa. On ollut onnekasta omata luonnollista kiinnostusta asioiden eri ulottuvuuksia kohtaan ja, että ne ovat päätyneet osaksi työtäni. Toisaalta siitä, että netti on mahdollistanut kaiken tämän.

Ja sitten syvään päätyyn.

Harmikseni koen hukanneeni vuosia. Jo kolmekymppisenä sitä miettii kuinka paljon hiekkaa ennätti valumaan läpi sormien.

Vuosien aikana kulutin tarmoni paloissa lukemattomasti sisältöjä. Joiden taltioiminen tai niistä todellinen oppiminen jäi tekemättä.

Myöhemmän elämän risteyskohdassa ajatukset onneksi suoristuvat.

Johtopäätökseni on ollut ettei aikaa tule kuluttaa tai antaa sen vain juosta. Aikaa tulee käyttää. Tästä kantavasta (ja vähän paulocoelhomaisesta) ajatuksesta päädyin luomaan mallin, jolla olen pyrkinyt yksin työn johtamisen sijaan johtamaan omaa elämääni.

Malli on painottunut tuottavuustyökaluihin ja niiden ympärille rakentuneisiin rutiineihin ja toimintaan. Näin vuoden verran aktiivisesti harjoitellen, on tämä tuonut elämääni seuraavia:

  • Muistan aikaa taaksepäin ja ymmärrän kuluttamiani sisältöjä, että myös tekemiäni asioita

  • Hyödynnän kaikkea oppimaani paremmin tulevaisuudessa. On yksi paikka, jossa tieto elää ja johon palata.

  • Jäsennän kirjoittamisella päässä vallitsevaa sekamelskaa. Puhumattakaan julkisesti sen roolista itseilmaisussa.

  • Vähennän aivoissa olevaa kuormaa taltioimalla juoksevat ideat ja ajatukset talteen.

  • Syvennän ideoita ja ymmärrystä yhdistelemällä asioita toisiinsa. Tämä auttaa tunnistamaan niissä olevia suoria sekä epäsuoria liitännäisyyksiä ja kuinka asiat linkittyvät toisiinsa.

  • Oivallan asioita ja saan enemmän ideoita.

  • Johdan paremmin omaa aikaani ja sitä kuinka tehokkaasti saan tehtyä työtäni.

Pidän edeltävässä listassa olevista lopputuloksista hirmuisesti. Välillä rutiinitoistojakin tehdessäni hymyilen tyhmänä kuin saapas ja mietin, että muistaisinpa vain tehdä enemmän sitä mikä tekee iloiseksi.

Yksinkertaisimmillaan, oivalluttavinta on ollut kuinka omaa elämää voi johtaa kuten on pyrkinyt johtamaan työelämää.

Inhottavaa kyllä, pohjalle jouduin olemaan itselleni rehellinen. Oli myönnettävä kontrollin tunteen syntyvän siitä, että saa tiedon ja elämän rakenteisiin.

Asiat eivät ole mustavalkoisia ja ne usein pitävät sisällään riippuvuussuhteita toisiinsa. Aiemmin pyrin pitämään kaiken erillään toisistaan. Rajoja voi yrittää maalata väkisin. Elämä ja ajatukset eivät kuitenkaan pysy omissa ämpäreissään, vaan läikkyvät aina yli ja yhdistyvät toisiinsa.

Viimeistelevä johtopäätökseni on ollut:

Jos haluaa saavuttaa itselleen epäreilua kilpailuetua, on kyse oppimisesta, kerran opeteltuun palaamisesta, tämän tiedon löytämisestä ja siitä miten tietoa jalostaa seuraavan kerran sen tullessa eteen.

Jos nämä aiheet kiinnostavat vielä lisää:

Nämä odottavat vielä kaverikseen esimerkkikuvausta arjen hytkytyksestä, eli miten arkiviikkojen tuottavuus ja tekeminen rakentuu. Luonnosranka on jo valmiina, jatkokirjoitus, oikoluku ja julkaisu taas ei. On paistumassa jo kuitenkin.

Kahden viikon päästä seuraavat aiheet uunista ulos taas. Kiitos kun luit! 👋🏼