100 päivää asiakkaan saappaissa – mitä tästä on opittu?

Eetu Karppanen kirjoitti 10.01.2018 klo 22:59 kategoriaan Arkista

100 päivää takana nykyisessä pestissä.

Tämä asiakkaan roolissa oleminen on ollut usean vuoden konsultointiurakan jälkeen valaisevaa ja myös innostavaa. Tämän jakson kautta olen oppinut tästä ainakin seuraavissa kappaleissa listaamiani asioita.

Mistä johtuu asiakkaiden kireys ja satunnainen yliaktiivisuus

Kun merkittävä projekti (uusi verkkokauppa) lähenee julkaisuajankohtaa kiire tuntuu aiheuttavan ilmiön jossa asiakas (minä) on älyttömän aktiivinen ja kyselee kumppaneilta paljon, jopa liikaa. Johtunee siitä, että isoin paine kasaantuu valmistumista vaille valmiin kaupan ja projektijohdon niskaan.

Lisäksi aikapulasta johtuen välillä tykittää kalenterissa “tyhjien” päivien sisällä mahdollisimman paljon asioita eteenpäin, jolloin myös kommunikaation määrä hetkellisesti moninkertaistuu.

Nyt ensi kertaa ymmärrän sen tunteen kun tuntuu työssään, että seinät kaatuu päälle. Silti en paikkaani vaihtaisi, sillä kaikki tuntuu pienen sukelluksen jälkeen taas paremmalta.

Miksi lähes poikkeuksetta ohjelmistoprojektit myöhästyvät

Projektin alussa määriteltyä aikataulua tai budjettia ei taida olla mahdollista saavuttaa koskaan, yhdessäkään projektissa. Aiheeseen liipaten Codenton Anu Takala kiteytti hyvin asioita ohjelmistoprojekteista. Asioita joihin myös minä ja muu tiimi on varmasti tämänkin projektin puitteissa sortuneet.

Uskallan vielä taputella itseäni selkään, että väitän tietäväni erityisen hyvin mitä olemme ostamassa ja tavoittelemassa. Unohtamatta myöskään, että verkkokauppojen tekniset ja kaupalliset perusmekaniikat löytyy lähestulkoon selkärangasta. Näissä projekteissa on kuitenkin oman tietotaidon lisäksi paljon palasia jotka riippuvat monesta tekijästä. Nämä taas ovat oppien kautta osoittaneet, että asioiden kumulatiivinen kasaantuminen kasvattaa lumipalloefektiä.

Hiljaa hyvä tulee ja väitän, että edelleen ollaan saavuttamassa onnistuneita asioita – kärsimättömälle vain aina liian hitaasti. Uskon tekemisen myös tasoittuvan kun päästään julkaisuvaiheesta jatkokehityksen pariin, jossa verkkokaupan perustaso on kaupallisesti riittävällä tasolla.

Kekäle Jyväskylä

Ei se tietotyö tekemällä lopu

Tekemistä riittää, niinkuin ihan oikeasti riittää. Aiemmin kun oli suhteellisen selkeää kuinka monta päivää kuussa määritettyihin asioihin käytetään. Priorisointi on noussut todella tärkeään rooliin, ihan vain oman työn johtamisen näkökulmasta.

Totesin myös Trellon olevan entistäkin loistavampi työkalu oman työn suunnitteluun ja seuraamiseen.

Osa myyjistä tekee aktiivisesti työtään, erityisesti puhelinmyynnin saralla

Myyjät, nuo LinkedInistä kaikille tutut perkuleet, koittaa kaupata paljon. Osa paremmin ja osa huonommin.

Ollut myös hauskaa huomata käytännössä ihmisten eri tavat tehdä myyntiä. Aiemmin itsekin myyjäpuolella olleena, näitä myyntitaktiikoita ei ole pahemmin päässyt arvostelemaan. Työaikaa tämä kommunikointi kuitenkin vie, mutta uskon että sieltä vielä löytyy jyviä akanoista jotka tuovat selkeää bisneshyötyä käytettyyn aikaan nähden.

Oman työn johtamisessa olennainen sana on työn priorisointi

Kaikkea sitä itselle “kivaa” tekemistä tärkeämpää on ollut keskittyä sisällä oleviin toimintatapoihin sekä -malleihin ja näitäkin enemmän ihmisiin.

Pitkän historian omaavassa yrityksessä kun on paljon tehtävää. Onneksi myös tahtotila kehittyä. Liiketoiminnan kehitys ei myöskään ratkea ilman aktiivista ihmiskontaktia, koulutusta, apua ja tukea – niin uusille kuin pitkäikäisille työntekijöille.

Jälkikäteen kaikki ne päivät meidän organisaation ihmisten kanssa ovat olleet kaikista antoisimpia, sillä sitä arvokasta, mutta hiljaista tietoa on NIIN paljon.

Kerro ääneen mitä ollaan tekemässä

Kommunikointi, niin sisälle kuin ulos, on korostunut odotettuakin isompaan rooliin. Ihmiset kun eivät voi tietää, jos suutaan ei aukaise.

Kanssakollegat eri yrityksistä onkin oletettua avoimempia

Kollegiaaliset keskustelut samojen työtehtävien parissa työskentelevien ihmisten kanssa ovat olleet miellyttävä tuttavuus. Heti kun ei ole myyjän hattua päässä, tuntuu keskustelut olevan paljon avoimempia ja vuorovaikutteisempia.

Kaikenkaikkiaan 100 päivää on johtanut uskon menettämisen sijaan vain entisestään vahvistuneeseen ajatukseen, että olemme Kekäleellä hyvässä hetkessä hakemassa omaa paikkaamme kotimaisessa vaatebisneksessä. Mielenkiinnolla seuraten mitä seuraavat 100 päivää tuokaan.

Kirjoittaja: Eetu Karppanen
Vahvan digimarkkinointitaustan omaava eCommerce Manager ja sivutoiminen verkkokauppias, jonka kotisatama on Helsingissä. Intohimon syviä tunteita herättävät mm. verkkokauppa, digitaalinen markkinointi, mainonta ja katukulttuuri.


TILAA UUTISKIRJEENI JA SAAT SATUNNAISESTI KURATOIDUN LISTAN LOISTAVIA SISÄLTÖJÄ KOSKIEN LIIKETOIMINTAA VAHVALLA DIGITAALISEN MARKKINOINNIN KULMALLA.